)
)
Seuraavana päivänä kävin Uffen kanssa mätsärissä pitkästä aikaa. Uffe oli isojen koirien luokassa. Tulipa treenattua sakemannin kanssa
kehässä oloa samaan aikaan! :D Isot koirat olivat kehässä onneksi ensimmäisenä, niin ei mennyt koko iltaa odotellessa. Uffen parina siis Saksanpaimenkoira uros ja esiintyminen meni molemmilta hienosti. Uffekin aloitti tyypillisen namin komentamis-haukkumisen vasta ihan lopussa. Tuomari kommentoi Uffen turkin laatua ja totesi, että on tainnut juuri olla karvanlähtöaika. No juu onhan niitä karvoja lähtenyt ja turkki ihan pörröllä uintireissun takia. Näyttelykunnossa siis! :) Tuomari tutki koirat melko suurpiirteisesti, ei katsonut hampaita jne., mutta kuitenkin jostain syystä nosti Uffen etupään ilmaan. En ehtinyt siinä koiraa sanoa, mutta eipä ollut syytäkään. Hieman oli Uffe ihmeissään tapahtuneesta, mutta jatkoi taas seisomista ja namin syömistä. Ihan kaikki kooikerit (tai muutkaan koirat) kun ei välttämättä kestä vieraan ihmisen nostelua... Sininen nauha saatiin ja sinisten kehästä monen muun joukossa pois heti alkuunsa.
Eilen oli Islan aika osteopaatti Leena Piiralle. Otin myös Uffen mukaan jalkojen ja selän jumien vuoksi. Ensin käsittelyyn pääsi Isla. Isla seisoo edelleen suorassa ja istumaankin menee suoraan, mutta siirtää kuitenkin painon oikealle puolelle. Vasemalle, eli leikatulle jalalle varaa kuitenkin painoa kohtalaisen hyvin, lihas on edelleen selkeästi toista pienempi. Isla antaa ihanasti vieraidenkin ihmisten käsitellä itseään ihan rauhassa, vaikka Isla täytyykin laittaa ensin kyljelleen makaamaan. Islan rintaranka oli mennyt ilmeisesti enempi jumiin, mitä se on ollut. Takanakin oli lanneosassa ja jaloissa jumeja, oikealla puolella enemmän kuin vasemmalla. Piiran mukaan Islan tassujen nuoleminen saattaa hyvinkin olla oire lonkasta ja muusta lihas- ja rankaongelmista. Leikaamattoman jalan tassua Isla nuolee todennäköisesti sen takia enemmän, että se on kovalla rasituksella, kun vasen jalka ei ole 100% käytössä lihaksen pienuuden takia, vaikka kaikki askeleet ottaakin. Etujalkojen nouleminen ja pureskelu johtunee myös normaalia suuremmasta rasituksesta. Piira huomasi myös oikean etutassun (vastakkainen jalka leikattuun nähden) varpaiden "harottavan" kun Isla seisoo ja astuu jalan päälle. Tämä kuulemma selvä merkki suuremmasta painosta jalan päällä, varpaat harallaan paino jakautuu tasaisemmin ja näin koira pyrkii lievittämään rasitusta. Piiran mielestä Isla on myös normaalia joustavampi tai löysempi kudoksiltaan, joka siis lisää rasitusta niveliin. Selkeästi ranteet ja kintereet joustavat hänen mielestään turhan paljon. Ja ranteista Isla onkin pureskellut karvat poikki. Tuli täyskielto hyppäämisille sekä muiden koirien kanssa vapaana juoksemiselle. Piira tuntui olevan huolissaan leikaamattoman lonkan kestävyydestä kuin myös etujalkojen kovasta rasituksesta. Käsitin, että varsinkin ranteet ovat riskialuetta esim. nivelrikon kehittymiseen. Lonkan rasitusta kuulemma lisää myös se, että Islalla on pieni lantio ja pitkähkö selkä. Suositteli ostamaan Back on Track ranne/säärisuojat, jospa niistä olisi hyötyä etujalkojen kipuiluun. Kipulääkekuuriakin varmaan kokeillaan jossakin vaiheessa, vaikka muutenhan Isla ei mitenkään vaikuta kipeältä. Mitenkähän mahtaa Islan tulevaisuus mennä... Juuri nyt se hieman hirvittää. :(
Sitten Piira katsoi nopeasti Uffen tilanteen. No, takajalat ja selän takaosa selvästi jumissa, niin kuin oli tiedossakin jo. Yllätyksenä tuli vasemman jalan hieman pienempi lihas, joka tuli selvästi huomattua Uffen istuessa. Uffen ranka oli suora ja istumisasento myös. Piira ehdotti, jospa olisi eturauhastulehdus. Mielessä se on kyllä itselläkin kesän aikana ollut. Keväällä, Islan juoksujen aikaan, Uffe laihtui selvästi ilman ruokavalio tai liikunta muutoksia. Se jo itsessään tuntui oudolta, kun Uffe on aina olllut enemmin hieman pullea. :) Toisinaan olen myös ollut huomaavinani pistävän hajuisen pissan. Mutta kun muuta oiretta lihasjumien lisäksi ei ole ollut, niin enpä ole osannut eläinlääkärille soitella. Suurentunut eturauhanen kuulemma helposti painaa hermoja ja aiheuttaa kaikenlaista vaivaa takapään lihaksille. Tiedänpähän tämänkin nyt! Tänä aamuna sitten soitin eläinlääkärille ja sainkin ajan aamupäiväksi. Pissanäytteestä ei pikatestillä löytynyt mitään erikoista. Maanantaina saadaan viljelyn tulos, että onko bakteereita. Eläinlääkäri myös halusi tutkia eturauhasen sormin peräaukon kautta. Ja sehän ei Uffelle sovi! Eipä tietenkään... :) Vinkumista ja hyppelyä, pakittamista ja kiskomista sekä pyllyn maahan laskemista, ja eihän se onnistunut, kun toinen ei tykkää. Uffe siis rauhoitettiin ja selvisikin, että eturauhanen on jonkin verran suurentunut. Voi johtua ihan bakteeritulehduksesta tai juoksuisten narttujen hajuista (Islallahan oli juoksut keväällä...). Nämä siis ne "kivat" vaihtoehdot, muista ei vielä edes puhuttu. Ehkä hyvä näin, murehditaan yhtä koiraa kerrallaan... Uffelta kun oltiin taju pois saatu, niin samalla otettiin verta Hannes Lohelle lähetettäväksi. Eipä ole ennen koiran veriputkiloa mun jääkaapissa ollutkaan... ;) Samaan nukutuskertaan saatiin mahtumaan myös hammaskiven rapsuttelut, joten saatiin monta asiaa hoidettua samalla. Harmi kun en muistanut leikellä kynsiä ja tassukarvoja samalla. :D Nyt täytyy "tapella" se asian kanssa vielä. Lääkärin kanssa sovittiin, että Uffen kanssa päästään käymään heidän odotustiloissa muutamia kertoja syömässä herkkuja ja rapsuteltavana, jospa saataisiin eläinlääkärikäynnit hieman helpommaksi. Aina hirveä vinkuminen ja ovelle pyrkiminen, olenpa saanut kakkakikkareitakin lattiolta välillä kerätä, kun poikaa niin jännittää. Harmittava juttu, kun ei nuorena poikana ollut moista ongelmaa! Maanantaita siis jäädään odottelemaan, jotta tiedetään tarvitaanko antobioottia vaiko täytyykö ottaa lyhytvaikutteinen hormonipiikki...
